Rondo - klassinen musiikkilehti - Kommentit

loistavaa työtä..

jossu — Thu, 13 Aug 2009 16:26:33 +0300

Paras cosi fan tutte ikinä! Ja Topi on aivan huippu,niin laulajana kuin myös näyttelijänä!! Koko solistikaarti on loistava, suosittelen erittäin lämpimästi tätä versiota kaikille!

Kysely on sulkeutunut

jcase — Wed, 01 Apr 2009 23:04:38 +0300

248 vastausta, kiitos ja kumarrus kaikille osaa ottaneille!

Arki ja myytit

Berliner — Tue, 17 Jun 2008 03:02:03 +0300

Jotkut musiikkitieteilijät Suomessakin ovat ottaneet elämäntehtäväkseen "riisua kapellimestarintyön myyteistä". Vaan mitä jää jäljelle tästä ammatista kun kaikki magia on kadonnut? 30-100 ihmisen esimies jonka tarkoituksena on kuluttaa aikaa harjoituksissa sen varmistamiseksi että konsertissa kuullaan suurin piirtein ne rytmit ja sävelkorkeudet jotka ovat stemmoihin päätyneet.

Kun tätä tehdään viikosta ja kuukaudesta toiseen, ei sillä ole taiteen kanssa enää mitään tekemistä. Nuorten kapellimestareiden pohjaton epämusikaalisuus vie orkesterityön sivuraiteille ja pinnallisella energisyydellä yritetään tekohengittää tulkinnattomia esityksiä. Jopa ennen merkityksellisten musiikki-instituutioiden johtoon pusketaan näitä, todellakin, tähdenlentoja, koska heidän etnisellä taustallaan tai hiusmuodillaan katsotaan saavan paremmat lipputulot kuin vakavalla taiteentekemisellä.

Orkesterien eteen tarvitaan myyttisiä hahmoja - puikkovirtuooseja, neroja, luovia hulluja, maanis-depressiivisiä mököttäjiä, kammioissaan homehtuneita tiedemiehiä, hulttioita ja kaksinnaijia, ihan mitä vain paitsi ei näitä Panulan koulun poikia ja tyttöjä jotka vaan "hoitavat keikan kotiin" eikä muuta...

Jotain sentään

mreinikaine — Mon, 12 May 2008 01:40:37 +0300

Olin esityksessä 6.5 (Romu, Åman, Vahevaara, Anttila ym). Ainakin yksi jotenkin ajankohtainen veto oli, tai sellaiseksi sen ymmärsin. Njegus heitti I näytöksessä, että ei taida tanssitytöille enää kelvata kuin ministeritason miehet. Heh-heh, mutta jotakin yritystä.

Uudelleen soittamaan!

aaltoviiva — Sat, 15 Dec 2007 22:55:15 +0200

Täällä yksi onnellinen lisää (sunnysiden lisäksi), joka on uudelleen alkanut soittaa.
Oli fantastista huomata, että vaikka olin jo täyttänyt 50v. ajat sitten, uusien pianokappaleitten oppiminen oli nyt helpompaa kuin nuorena. Silloin ei ollut keskittymiskykyä ja tarmoa. Silloin opettaja päätti mikä on läksynä ja harjoitteluinto oli laiskuuteni takia sitä ja tätä. Mutta nyt on aivan uusi tilanne. Työkiireitten ja stressin takia oli pakko keksiä jotain vastapainoa työpaikalla olevalle koneitten metelille. Silloin aloin etsiä uudelleen vanhoja nuotteja ja katselemaan, mitä se opettaja oli soitattanut. Siitä tuli suuri apu. Tänään pystyn soittamaan pianolla myös paljon vaativampia kappaleita, kuin nuorena ja tyhmänä. Musiikki auttaa minua pääsemään irti päivän "huolista" ja siksi soitan vain niitä kappaleita, jotka ovat tehneet vaikutuksen ja sävähdyttäneet.
Yksi esimerkki on Beethovenin kuutamosonaatti (ciss-molli). Kuulin sen Gilelsin soittamana klassikradiosta ja silloin se alkoi. 1. osa on helpohko, mutta 2. ja varsinkin 3. presto osa oli silloin liian vaikea minulle, mutta se sisältö!!! Siinä Beethovenilla on todella ollut jotain annettavaa. Tuli aivan pakko harjoitella aina kun oli muutama minuuttikin aikaa ja -ihme kyllä- opin sen todella hyvin. Jokunen virhelyönti voi tietysti joskus tulla, mutta prestossa se menee loppuun asti niin hyvin , että tiedän ja aistin täydellisesti miltä Beethovenista on tuntunut, kun hän sai tämän mahtavan sonaatin valmiiksi.
Samanlainen kokemus oli, kun n.-05 ennen itsenäisyyspäivää hankin nuotit Sibeliuksen Finlandian pianosovituksesta. Sitä oli aivan pakko hieroa joka käänteessä, ja opin sen. Mikä mahtava teos, ja mitä se onkaan merkinnyt Suomelle. Oli järisyttävä kokemus saada pianosta irti kaikki ne sävelet. Mikä ilo onkaan ollut Sibeliukselle, kun hän on saanut sävelletyksi 'Finlandian'.
Ja nyt on menossa Beethovenin c-molli sonaatti, Pateettinen. Siinä on myös "stressilääkettä" sata kiloa joka sivulla.
Ja jos menee viikko, etten ole soittanut Rahmaninoffin Ciss-molli preludia, tunnen itseni 'sairaaksi'.
Ja jos et osaa soittaa niin vaikeita kappaleita, niin kaivapa esiin Aaronin pianokoulusta (ehkä3 osa) Jules Masnet:n Elegia (jos oikein muistan)niminen kappale. Opettele se, niin ehkä se on sinulle se tarvittava stressilääke, joka auttaa vaikean hetken yli.
Kirjastosta olen löytänyt monta hyvää nuottia ja cd:tä.
Odotan mielenkiinnolla jatkoa tälle keskustelunaiheelle ja toivon, että saamme jakaa lisää kokemuksia monien kanssa.
M.A.

Kiitos classicLive - tästä alkoi uusi aikakausi!

Jorma Lappalainen — Sat, 15 Dec 2007 11:40:53 +0200

Olen onnellisten sattumien seurauksena päässyt seuraamaan classicLiven toimintaa sen alusta lähtien ja kuunnellut/katsellut kaikki tähän mennessä esitetyt konsertit. Lyhyesti sanottuna: minusta tämä on loistava keksintö.

Lähetysten äänen laatu on todella hyvä sen jälkeen kun uusin noin kymmenvuotiaan tietokoneeni äänikortin ja kytkin siihen vanhat äänentoistolaitteeni, ja äänen dynamiikka on korvakuuleman perusteella vähintään vinyylilevyjen luokkaa. Kuva, jota katselen 37 tuumaisen tv:n näytöltä, ei varsin kohtuullisesta siirtonopeudesta johtuen ole dvd-levyn tasoinen, mutta sen laatu riittää kyllä hyvin välittämään konserttisalin tunnelman. Soittajien ja kapelimestarin tuntemukset taas välittyvät lähikuvista kotikatsomoon luonnolliseti merkittävästi paremminkin kuin salin perällä istuville. Kuvan ohjaus (kaipa siellä on joku kameroita valitsemassa, kääntelemässä ja zoomailemassa) on ollut mukavan rauhallista, sanoisin tyylikästä (erääseen lähimenneisyydessä tv:ssä esitettyyn konserttiin verrattuna).

Parhaat onnittelut tämän kehittäjille!

Jorma Lappalainen
Kuopio

Raha -asiat

root — Wed, 12 Dec 2007 22:54:08 +0200

Nykyinen vaihtokurssi on meille edullinen. Tuotteiden dollarimääräinen hinta on hyvin tarkasti tuotteiden lopullinen eurohintahinta, johon sisätyy kaikki kulut: rahti kotiovelle + verot ja tullimaksut. Tämän esimerkin kaupan hyllyhinta oli yhteensä 1147$ (682 (vahvistin) ja 465 (cd-soitin)) ja lopullinen eurohinta 1111€.
Kauppahan (nysound.com) antaa vähän laskun suuruuden mukaista alennusta ja yhteistoimituksessa rahti tulee yksittäisten tuotteiden rahtiarviota edullisemmaksi.

Olen todella tyytyväinen äänenlaatuun.
Koska toimituskin oli ihan OK - voisin ostaa uudestaan.

Enteellisesti

Pianoman — Sun, 09 Dec 2007 11:40:55 +0200

Lopetin edellisen kommentin näköjään enteellisesti kaiuttimiin. Jouduin nimittäin viemään ne huoltoon, koska kartioiden reunus oli hapertunut. Käytetty materiaali murenee auringonvalon ja ikääntymisen myötä. Korjauksen odotusaika on pari kuukautta. Onneksi meillä on toisetkin kaiuttimet kotona - ei mene joulu aivan musiikitta. Saamme testata Forvoice-kaiuttimia oikein kunnolla. Ei millään tahdo uskoa, että noin pienistä bokseista irtoaa tuollainen jalo ääni.

Palaan vielä Kiinalaisten tuotteiden hintoihin kunhan laskut tulevat maksuun.

Kokemuksia

Pianoman — Thu, 29 Nov 2007 00:02:52 +0200

Laitteet saapuivat viikon 47 alussa. Laitteiden viimeistely on hyvä ja lujuusvaikutelma panssarivaunun ja kassakaapin välimaastossa. Esimerkiksi CD-soittimen kokometallisen kaukosäätimen paristotila avataan kuusiokoloavaimella.

Suurin odotuksin kytken virrat päälle. Aloitan tietenkin Lang Langilla.
Ensivaikutelma on vaatimaton. Ääni on puhdas ja äärimmäisen selkeä. Äänityksissä kuuluu yllättäviä eroja. Mutta koska kaikki mahdolliset häiriöt ja värittymiset ovat poissa soi vain - musiikki.
Tehoa tuntuu olevan "riittävästi" ja se tulee aivan tyhjästä (häiriöetäisyys >100db). On siis mahdollista pyrkiä konserttitilannetta vastaavaan äänenvoimakkuuteen kotioloissa.
Mitä enemmän kuuntelee sitä enemmän hämmästelee äänen luonnonmukaisuutta. Vanhat Tannoy-kaiuttimet saavat uutta loistetta, eikä kuunteluun tunnu väsyvän.
Alussa tuntunut vaatimattomuus paljastuu analyyttiseksi ja selkeäksi sointikuvaksi.

Olen siis tyytyväinen. Etsin laitteita, joilla voisi nauttia musiikista ilman kompromisseja ja aikaisempaan verrattuna parannus onkin huomattava. Toisaalta kaiuttimet ovat jo 30 vuotiaat...

"tois arvoista?"

elena — Fri, 25 May 2007 22:45:51 +0300

Olen opiskelemassa ammatti muusikoksi ja olen käynyt muusikon ergonomia kurssin. En voi olla pitämättä Sinin kirjoitukseen vastattuja vastauksia hieman kaunopuheisina. Kyseinen kurssi oli pituudeltaan yhden viikon lopun, se sisällöltään mielenkiintoinen ja antoisa, mutta mitä pyrkimyksiä sillä oli? Jos opiskelijoille halutaan antaa jotain psyykkistä ja fyysistä valmennusta, niin onnistuuko se yhden viikon lopun aikana? Luulen että sellainen asenne jossa ei huomioida opiskelijan terveydellisiä puolia, on kytköksissä luovuuden puutteeseen. Kun 120:tä opintoviikosta 2 opintoviikkoa tähtää jonkinlaiseen terveyden huoltamiseen, miten ihmeessä voisi kuvitellakkaan oppilaitoksien asenteen siitä kohenevan. Sama kokemus on myös minullakin opettaja suhteissa, että niissä ei vaan aleta keskustelemaan mistään "tois arvoisesta - henkisestä" puolesta. Ja kun asiasta olen ottanut puheeksi tunnilla, niin syynä on ollut että "eihän tässä keretä mitenkään lähemmin tutustua, kun on pitää paneutua soittoläksyihin".

Edelleen musiikkiergonomiasta

Markku Riihinen — Thu, 12 Apr 2007 20:50:31 +0300

Sini, harmillista, että soittaminen on tuottanut sinulle fyysisiä ongelmia. Olet tehnyt ympäristössäsi oikean suuntaisia havaintoja: ongelmia esiintyy todella paljon muillakin. Omien tutkimusteni mukaan ammattiopiskelijoista vain joka neljäs kokee soittavansa tai laulavansa fyysisesti terveenä!

Juuri sinun tapaukseesi on tietysti näiden tietojen perusteella mahdotonta ottaa tarkkaa kantaa, mutta teen sen yleisellä tasolla. Kasvuiässä lapsen ja nuoren selkäranka kokee isoja muutoksia ja on herkkä myös erilaisille virheasennoille. Osalla nuorista on myös synnynnäisiä, rakenteellisia ominaisuuksia, joiden vuoksi selkä voi olla tavallista herkempi reagoimaan erilaisiin kuormittaviin asentoihin ja liikkeisiin. Kaikkien ihmisten elimistö ei tule sen takia kestämään pitkälle menevää soittoharrastusta tai peräti ammattia. Kaikista ei voi samasta syystä tulla vaikkapa mäkihyppääjää, vaikka tahtoa kuinka olisi.

Suurin osa nuortenkin muusikoiden vaivoista on kuitenkin toiminnallisia. Eli lihasten ja nivelten toiminta alkaa vähitellen muuttua jollakin tavalla haitalliseksi. Syynä muutoksille ovat väärät asennot ja liikkeet sekä runsas toistojen määrä. Niin kauan kuin vaivat ovat toiminnallisia, tilanteeseen voidaan oikealla ohjauksella vaikuttaa korjaavasti.

”Olkapään nostelu johtui lannerangan virheellisestä asennosta”. Se on tietenkin mahdollista, mutta syitä voi olla lukuisia muitakin. Tuki- ja liikuntaelimistössä kaikki vaikuttaa tietysti kaikkeen ja virhetoiminnot voivat saada alkunsa joskus kaukaakin. Mutta tilanteiden analysointi on erittäin vaikeaa ja onnistuakseen se vaatii pitkän kokemuksen ja vankan ammattitaidon. Ja silti lausunnoissa on oltava erittäin varovainen, koska kaikkea ei voi aina varmasti tietää.

Sinillä on tärkeitä ajatuksia ergonomiaohjauksen lisäämisestä opetussuunnitelmiin. Myös Timo Klemettinen valotti omassa kommentissaan asiaa oppilaitosten näkökulmasta.

Itselläni on kokemusta opiskelijoiden ergonomiakoulutuksesta Kuopion konservatoriossa 16 vuoden ajalta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja Joensuun konservatoriosta noin 8 vuoden ajalta. Lisäksi olen ollut kouluttamassa oppilaitosten henkilökuntia eri puolilla Suomea. Uskon, että jotain tärkeitä kokemuksia asiasta on karttunut vuosien varrella.

Ergonomiakoulutus ei siis Suomessa ole pakollista, ja suurin osa ammattiin valmistavista oppilaitoksista ei sitä sanan varsinaisessa merkityksessä järjestäkään. Kuopiossa, Jyväskylässä ja Joensuussa ergonomiakurssit on nähty niin tärkeiksi, että ne ovat olleet jo pitkään opiskelijoille pakollisia kursseja. Ja mikä ilahduttavinta, niin opiskelijoista yli 90% kokee kurssin itselleen ja tulevalle työlleen erittäin tärkeäksi.

Uskoakseni useimmilla oppilaitoksilla olisi erittäin suuri halu järjestää opiskelijoilleen ja henkilökunnilleen alan koulutusta, mutta osaavista kouluttajista on vielä puutetta. Jokaisesta kaupungista ei vielä löydy muusikoiden ongelmiin riittävästi perehtyneitä terveydenhuollon ammattilaisia.

Monet soiton- ja laulunopettajat ovat hankkineet itselleen myös ergonomiakoulutusta, usein kimmokkeena asiaan on toiminut omat vammat tai muut hankaluudet. Heillä on myös oikein hyvät valmiudet ohjata oppilaitaan terveelliseen musisointiin.

Olen varma, että tulevat soittaja- ja laulajasukupolvet ovat nykyistä terveempiä. Ongelmista uskalletaan jo puhua, toisin kuin aikaisemmin. Ja kunhan muusikon terveysasioihin opinnoissaan perehtyneet uudet, nuoret opettajat ja muusikot pääsevät kunnolla työelämään, tietämys alalla tulee lisääntymään. Riskejä osataan pienentää, huolletaan omaa kehoa, reagoidaan heti ongelmien alkuvaiheessa, jne ……

Toivottavasti Sinikin saa elimistönsä taas kuntoon ja soitto soi entistä tervellisemmin!

Markku Riihinen
markku.riihinen(at)iwn.fi

työfysioterapeutti
tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian erikoisasiantuntija
musiikkiergonomianopettaja

Ergonomiasta ja esiintymiskoulutuksesta

Klemettinen — Wed, 04 Apr 2007 13:05:21 +0300

Sini on nostanut kirjoituksessaan esille ajankohtaisia ja tärkeitä aiheita.

Opetushallituksen laatimissa taiteen perusopetuksen musiikin laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelmien perusteissa ei ole mainittu ergonomia- tai esiintymisvalmennuskoulutusta musiikinopetuksen osana, eivätkä musiikkioppilaitokset ole yleisesti kirjanneet tällaisia opintoja omiin opetussuunnitelmiinsa.

Oppilaitoksissa on kuitenkin tiedostettu jo pitkään mm. ergonomiaohjauksen merkitys, ja niissä on järjestetty erilaisia aiheeseen liittyviä erikoiskursseja. Samoin yksittäiset opettajat ovat kouluttautuneet aiheesta ja kiinnittävät opetuksessaan huomiota soittamisen ergonomiaan.

Varoisin puhumasta psyykkisestä valmennuksesta varsinkin nuorten lasten kohdalla. Parempi termi voisi olla esiintymisvalmennus. Esiintymään oppii esiintymällä ja oppilaitosten tehtävänä onkin järjestää riittävästi tilaisuuksia, joissa oppilaat saavat harjoitella esiintymistä luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä.

Oppilaiden hyvinvoinnista on keskusteltu kaikilla musiikin koulutusasteilla valitettavan vähän ja haluaisinkin lopuksi kiittää Siniä tärkeästä keskustelun avauksesta.

terveisin,
Timo Klemettinen
Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtaja

Tervehdys Esko

Harri Valkonen — Mon, 12 Mar 2007 13:38:47 +0200

Telarc on julkaissut levyn, tiedustelen saatavuutta.

Suosittelen lämpimästi Rondon tilaamista, esimerkiksi verkkoisivuilla se onnistuu näppärästi.

Terveisin

Harri Valkonen

Hei, Minulla olisi

Gizmo — Tue, 26 Dec 2006 23:48:07 +0200

Hei,

Minulla olisi myynnissä 2 kpl Ikean Robin cd-hyllyjä. Ovat jäänet liian pieniksi ja ostamme isommat tilalle. Vieläkö olisit kiinnostunut?

Färsaarista

KMM — Sun, 22 Oct 2006 13:58:27 +0300

Olen käynyt Färsaarilla ja ainutlaatuinen luonto lumosi täysin. Kiertelimmee saaria kolme päivää. Kirkas vihreys, jylhät rinteet ja sään armottomuus mykistivät. Inspiroiva paikka musiikille ja uullekin taiteelle.